Hoksasin tänään että sehän täytyisi ostaa kinkkukin.... kinkku on meillä joulupöydässä aina ollut ehdoton. Kokoaan se on muuttanut vuosien myötä, aina vain pienemmäksi. Sama määrä syöjiä on edelleenkin, yksi enemmän jopa, mutta kun enää ei haluta mussuttaa montaa päivää kinkun rippeitä.
No, ei sitä kinkkua lähdetty hakemaan, kun sen ehtii huomennakin. Lähdimme pikku ajelulle, ja kävimme samalla vähän eri maisemissa koiran kanssa lenkin. Toinen oli niin innoissaan eri maisemista, että tipsutteli ihan eri tahtiin kuin täällä kotikulmilla 🤗
Lahjoja on muutamia laitettu, muutamat kortit lähetetty, leivottukin on muttei jouluksi vaan huvikseen. Siivottu ei ole, sen kummemmin kuin muutenkaan. Ei ole listoja millon mitäkin pitäis tehdä...
Kummallista.
Luulen että kun olen uuden elämäntilanteen myötä saanut elämääni rauhaa ja jaksamista, ei joulustressillekään ole paikkaansa mihin asettua. Uusi eläntilanteeni käsittää uuden työn tuoman kivuttomuuden, jonka myötä moni asia arjessa on loksahtanut niille kohdille jotka sopivat meidän elämään 💖
Tahtoisin siis tallettaa tämän rauhan ja kiitollisuuden tunteen tähän postaukseen, jotta muistaisin sen aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On joka kerta yhtä ihana yllätys kun huomaan uuden kommentin blogissani; kiitos siitä :)
Jos sinulla ei ole tunnuksia, klikkaa "Nimi/URL-osoite". Tuon url-kentän voi jättää tyhjäksi.