Helmikuu

Näin muutama yö sitten unta kauniista, suuren suuresta kuusta. Kuu katseli minua puun oksien takaa, ja sen värit olivat kuin maapallolla. Unohdin sitten tämän unen, kunnes joogaharjoituksen tavoitteena olikin tiistai-iltana kuutervehdys.

En muista paljoakaan sen merkityksestä, mutta jollakin tavalla jäi mieleeni kuutervehdyksen palauttava vaikutus verrattuna aurinkotervehdykseen.

Olen viime kuukausina tehnyt matkaa omaan jaksamiseeni, kuntooni ja palautumiseeni. Olen matkan varrella saanut paljon tukea ja oppinutkin jotain. Koen että nämä joogan ja unen tuomat kohtaamiset saman aiheen ympärillä ovat jonkinlainen merkki siitä että olen oikealla tiellä 

🧡