Nooran tilanne

Kävimme eläinlääkärillä. Nooran kanssa mennään nyt hetket kerrallaan, ja kokeillaan vielä josko hammashoidosta saisi jotakin apua nykyiseen oloon. Verikokeet otettiin jo, niissä kaikki hyvin. Maanantaina hammashoito. 

Olo on surullinen myös meillä ihmisillä, kun näemme koiran olotilan. Yritämme kuitenkin tuoda Nooran elämään kivoja juttuja, kuten käyttää sitä sille kivoissa paikoissa. Kauppakeskus on yksi niistä paikoista joista Noora nauttii; tykkää katsella ihmisiä 😊

Lego bonzai/kirsikkapuu on valmis, tykkään siitä kovin paljon!

Liuskamiinanköynnöksen siemenet taisi tulla kylvettyä liian aikaisin. Katsotaan miten niiden käy 🙃

Kuulumisia

Voi pientä koiraamme ❤️ Noora on pian 9vuotias, ja noin vuoden ajan olemme opetelleet elämää nivelrikkoisen ja muutenkin raajavaivaisen koirulin kanssa. Jatkuva kipulääkitys, kuukausittaiset fysioterapiat ja arjen tasapainottaminen että lepoa ja liikuntaa tulisi tarpeeksi. Siinäpä niitä kulmakiviä lyhyesti.

Samalla Noorasta on tullut tietysti entistä herkempi kaikelle, ja meistä myös. Yritämme kaikkemme että pikku koirulillamme olisi mahdollisimman hyvä olo. Toisaalta yritämme pitää kirkkaana mielessä että luopumisen aika pitää osata tunnistaa ajoissa.

Syntymäpäivän lahjasukat ja lahjalegon rakentelua 🧡

Elämässä on aina tärkeää löytää tasapaino, että murheiden tasapainottajana olisi tarpeeksi myös iloa ja mielenrauhaa.

Helmikuu

Näin muutama yö sitten unta kauniista, suuren suuresta kuusta. Kuu katseli minua puun oksien takaa, ja sen värit olivat kuin maapallolla. Unohdin sitten tämän unen, kunnes joogaharjoituksen tavoitteena olikin tiistai-iltana kuutervehdys.

En muista paljoakaan sen merkityksestä, mutta jollakin tavalla jäi mieleeni kuutervehdyksen palauttava vaikutus verrattuna aurinkotervehdykseen.

Olen viime kuukausina tehnyt matkaa omaan jaksamiseeni, kuntooni ja palautumiseeni. Olen matkan varrella saanut paljon tukea ja oppinutkin jotain. Koen että nämä joogan ja unen tuomat kohtaamiset saman aiheen ympärillä ovat jonkinlainen merkki siitä että olen oikealla tiellä 

🧡

Tammikuun värit

Työpäivän jälkeen lähdin koiraa ulkoiluttamaan, ja kamera muistui tällä kertaa mukaan.

Kuu möllötteli taivaalla niin kauniiden värien kera että päätin niiden ansaitsevan oikean kameran kuvausvälineeksi.

Harvemmin muistan nykyään ottaa kuvia millään välineellä, mutta aina välillä tulee ihan pakottava tunne että haluan nähdä mihin kamera tänään pystyy 😊

Katselin myös kamerassa olevia muutamia kuvia mitä olen ottanut rakkaasta pojanpojastamme, ja kyllähän ne ovat "aidomman" näköisiä kameralla kuin kännykällä otettuina.