Herra kädelläsi
Uneen painan pään
Kutsut ystäväsi lepäämään
Käsi minut kantaa
Uuteen elämään
Ikirauhan antaa, valoon jään
Uneen painan pään
Kutsut ystäväsi lepäämään
Käsi minut kantaa
Uuteen elämään
Ikirauhan antaa, valoon jään
Siellä sie jossaki höpöttelet kuulumisia pienen poikasi, veljesi ja isäsi kans, Rakas Reijo-eno...
Reijo sairasti MS-tautia, joka vei hänet viimeyönä, 48 vuojen ikäsenä Taivaan Kotiin.
♥ Ikävä sinua, eno ♥
Iso, lämmin halaus. Sanat eivät oikein riitä...:)
VastaaPoistaKiitos.
VastaaPoistaMullaki on semmonen olo ettei sanat riitä, tai niitä ei oikeastaan ole... :(
Onneksi on paljon mukavia muistoja, joiden avulla kestän sen ettei enoa enää ole.
Halaus ja osanottoni!
VastaaPoistaOn aina surullista menettää läheisiään, etenkin näin joulun tuntumassa kun perheyhteys oikein korostuu! Mutta niinkuin itsekin totesit ;muistot kantavat. Miten sitä sanotaankin "älkää itsekö että olen kuollut vaan iloitkaa että olen elänyt". Varmaan enosi kulkee tulevissakin jouluissa muistoissa mukana!
VastaaPoistaVoi, otan osaa!
VastaaPoistaOlen seurannut usean taistelua MS-taudin kanssa. Eräs läheinen oli urhea tautinsa kanssa vuosikausia ja kaksi ystävääni ovat edelleen super-urheita. Arvostan heidän elämänasennettaan suuresti.
Erikoisesti Heinä ja Lokakuu oli mun mielestä kauneimmat otokset jotka jäi mieleen, hienosti myös kerroit kuvistasi,viimeinen oli surullinenotan osaa. Viime talven kuvia on myös blogissani toisena postauksena,viime talvi kun oli kaunis.
VastaaPoista