Tämä ensimmäinen kuva, joka onnistui ihmeen hyvin palelevin sormin, surullisin sydämin, kertoo lähipäivistäni... Niistä on hankala kertoa sanoin, mutta tämä linkki antaa jotain tietoa. Tämä ei ole lähipiirissämme uusi asia, mutta ei kai tähän koskaan totu, eikä osaa valmistautua mitenkään.
Toinen kuva kertoo sitten siitä, kun keräsin voimieni rippeet, otin "aikalisän" ja annoin tunteilleni sanat, kenties loukkasinkin tahtomattani joitakin läheisiäni, keräsin ydinperheeni ja läksimme retkelle. Muu perhe kalasteli, mie kuvailin ja istuin kivillä ja kannoilla.
"Pitäisitkö kii, jos mä vaipuisin,
ja synkin mustin miettein, istuisin vain tuolissain
Olisitko maa, johon juurtuisin,
jäisi pienen pieni siemen, josta kasvaisin"
ja synkin mustin miettein, istuisin vain tuolissain
Olisitko maa, johon juurtuisin,
jäisi pienen pieni siemen, josta kasvaisin"
Kuva-sarja on ainakin hyvin onnistunut.
VastaaPoistaKylmää se jo alkaa olla.
Kuvaajan sormikkaat - hanskat joissa sormenpäät auki näkyy olevan käytössä 'pojallakin' kun se kylmää rautaa käyttellee iltaisin.
Yöllä oli +2 astetta - kuu mollotti täydellä naamallaan....
Syksyyn ollaan menossa...
Mukavaa retkeilyä...!
Kaunis auringonlasku. Kylmää oli täälläkin parina viime yönä, hanskat kädessä yritin kuvata tähtitaivasta.
VastaaPoistaVoimia ja leppoisaa retkilomaa sinulle:)
Elämä ottaa ja antaa...luonnosta saa voimaa.
VastaaPoistaKaunis auringonlasku. Kauniita
VastaaPoistakuvia löysin aikaisemmistakin
postauksistasi.
Aion käydä useamminkin.
Syksy uhkaavasti lähenee, yöt
viilenee, päivät ovat onneksi vielä
suht lämpimiä.