Kun kevät koittaa, me tulemme ulos kuorestamme. Kauneutemme lumoaa ohikulkijan.
Kuinka moni pysähtyykään silittämään ja ihailemaan muotojamme, pehmeyttämme...
Miltä tuntuisi pyyhkäisy poskellasi..?
Kyykisty, kumarru, katso.
Siellä sitä on, kelkan jäljen reunalla, lumiauran jättämässä kasassa. Kunhan aurinko pikkuisen nappaa jäästä, syntyy uskomattoman kaunista kristallia!
Ihastuttavan ujot kissulit ensimmäisessä kuvassa.
VastaaPoistaSamanlaisia kristalli-ihmeitä olen itsekin katsellut, arkikissa tienposkissa on ihmeellisen hienoja lumen taidekäsitöitä
Aina pitää katsoa myös luonnon kiertoa, oli se sitten jaloissa tai takana.
VastaaPoistaTakatalvesta huolimatta, kauniita kevään merkkejä. Nuo jäiset taideteokset ovat upeita...:)
VastaaPoistaKiitos Uuvana, Ari ja Pitsit sekaisin kommenteistanne :)
VastaaPoista