Hohhoijjaa miten harvakseltaan muistan blogia päivittää :( Tuo feisbuukki on jotenki niin paljon helpompi laitella kuvia jne...
Mutta tässäpä taas muistojen kirjoihin :)
Ensin kuvattomat, joihin kamera ei ehtiny, tai se ei vain ollu mukana...
Koin juuri äsken kauniin hetken, vaikka aamu on hyvinkin harmaa. Olimme koirulin kans tulossa aamulenkiltä jo kotia päin, kun ylitsemme lensi kuusi joutsenta. Autoilijat ajoivat kiireissään menoihinsa, koiruli nuuski omia viestejään, ja mie kattelin ylöspäin haltioituneena ;) Aina ne vaan on niin sykähdyttävä näky nuo isot linnut.
Lauantaina ajelin koirulin kans autolla hyvin varhaisella vanhempieni tykö. Pellolla seisoskeli kolme kurkea, ja päätin pysäyttää auton. Kaivoin kameran esille, avasin auton ikkunan, ja sinnehän ne lähti matkoihinsa ;) Komeita olivat siinä seisoskellessaan, penteleet.
Kolmas "kuva" joka jää muistoihini, kertoo siitä kun isäni kanssa istumme veneessä metsälammella. Ympärillä hiljaisuus, tuulenvirekkään ei suhise, vain ruskainen haapa havisuttelee itseään jossain... Unohtumaton kokemus <3 Kamera oli taskussa, mutta koin sen katkaisevan tuon taianomaisen hetken, joten sinne se sai jäädäkin.
Tämmösenä tekniikan ja sometuksen aikana mie koen välillä niin ressiä ja tuskaa, ja harmitusta siitä että kaikki pitäis julkasta jonnekin. Huomaan kuvatessani miettiväni mihin ryhmään naamakirjassa tämän kuvan laittaisin... Uskon että en ole ainoa joka näin kokee, eikä pidä siitä tunteesta. Mutta tämmönen on tämä päivä, ja pittää muistaa että kaikki kulkee omia polkujaan, jotku somettaa, jotku ei, jotku somettelee sillon ko siltä tuntuu. Pääasia että meillä kaikilla on hyvä olla <3
Pitkä teksti, pitkästä aikaa. Olis melkein voinu alottaa että "Rakas päiväkirja.." :) (Vaihdoin otsikon)
Vielä senverran kirjotan ennen kuvia, että olen vihdoin saanu leikkauspäätöksen, eli noin puolen vuoden sisällä saan uuden lonkan, tekonivelet. Lonkkakipu on kulkenu mukana jo aika kauan, ja nyt siihen on tulossa muutos, joka helpottaa mutta myös jännittää.
Ihanaa päivää, ja syksyä Sinulle joka jaksoit lukea tämän loppuun :)
